MAAKUNTAJOUKOT
Maakuntajoukot ovat Suomen puolustusvoimien kokoonpanoon kuuluvia alueellisia joukkoja, jotka muodostetaan reserviin kuuluvista asevelvollisista ja muista vapaaehtoisista, jotka ovat sitoutuneet toimimaan kriisiaikana maakuntajoukoissa.
Lue lisää:
Puolustusvoimien kotisivuilta
Wikipedian artikkeli maakuntajoukoista
MIKÄ
Raivaajaosasto Sääksi on Rannikkolaivaston maakuntajoukkojen merellinen yksikkö. Vapaaehtoisista reserviläisistä koostuva osasto toimii 4. Miinantorjuntalaivueen alaisuudessa ja harjoittelee vuosittain 4 – 10 kertaa vapaaehtoisissa ja käsketyissä harjoituksissa. Rauhan aikana maakuntajoukon harjoituskalustona toimivat Kiiski-luokan miinanraivaajat.
TAUSTAA
Raivaajaosaston perustamiseen liittyvä toiminta juontaa jo 1990-luvun puoliväliin, jolloin vapaaehtoinen maanpuolustus – tai tässä tapauksessa vapaaehtoinen meripuolustus – otti ensiaskeleitaan Sininen Reservi ry:n alaisuudessa. Jo silloin merellistä reserviläistoimintaa lähdettiin kehittämään miinantorjunnan puitteissa, itse raivauksen ollessa ei-niin-hallitseva koulutusaihe.
Myöhemmässä vaiheessa käytännön vetovastuu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, niin maalla, merellä kuin ilmassakin siirtyi Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), Sinisen Reservin jäädessä aatteelliseksi kiltojen taustaorganisaatioksi.
Ensimmäinen MPK-vetoinen miinantorjuntakurssi pidettiin syksyllä 2005, jonka jälkeen käytännön siirtyminen maakuntajoukon formaattiin ei ollut enää kaukana. Syksyllä 2006 maakuntajoukon konkretisoituessa MPK:n MITO-kurssien vetäjät olivat mukana raivaajaosaston esisuunnittelussa ja muodostivat maakuntajoukon ydinryhmän.
MISSÄ
Raivaajaosasto Sääksi tukeutuu toiminnassaan Rannikkolaivastoon Turun Pansiossa. Harjoituskalustona ovat Kiiski-luokan heräteraivaajat. Jo alusta lähtien todettiin, että Kiiski-luokka on tarkoitukseensa kustannustehokkain koulutusalus, eikä vaadi käyttäjiltään liian korkeita merenkulun tai koneopin pätevyyksiä.
Toiminta-alue harjoituksissa keskittyy eteläiselle ja keskiselle Saaristomerelle, tietenkään unohtamatta itse Pansiota, jonne osasto kokoontuu useasti vuoden aikana harjoittelemaan erikoisalakohtaisia tehtäviä.
KUKA
Henkilöstö koostuu vapaaehtoisista reserviläisistä, jotka ovat tehneet Puolustusvoimien kanssa 2 – 6 vuoden sitoumuksen. Ikäjakaumaltaan osastoon kuuluu 23 – 55 vuotiaita.
Huolimatta sotilasarvoista, kaikki joukkoon sitoutuneet ovat ymmärtäneet pieneen alukseen sijoittuneen yhteisön tehtävien tärkeyden, periaatteella “kaikki tekevät (lähes) kaikkea”.
Ammatilliselta taustaltaan henkilöstö on hyvin heterogeenistä: opiskelijoita, laitosmiehiä, yrittäjiä, psykologi, toimitusjohtaja, evp-kantahenkilökuntaa… Kiteytettynä voisi sanoa, että tässä tiivissä yhteisössä toteutuu aimo annos “talvisodan henkeä”, jossa taustaltaan erilaiset toimijat tekevät työtä yhteisen hyvän eteen, hyvällä yhteishengellä.
MITÄ
Raivaajaosasto harjoittelee nimensä mukaisesti raivausta, yleisemmin sanottuna miinantorjuntaa eri tunnustetuin menetelmin. Luonnollisesti sen toimintaa tukevia muita aiheita pitää myös harjoitella ja siksi vuoden tapahtumakalenteriin mahtuu lukuisia koulutustapahtumia, mutta myös muutamia joukon yhteishenkeä kohottavia tilaisuuksiakin. Vuoden kohokohta on varsinainen kertausharjoitus, yleensä viikon mittainen.
Viikonlopun vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kursseilla harjoitellaan pienempiä asiakokonaisuuksia ja pyritään jakamaan nuoremmille toimijoille vastuuta koulutustapahtumien suunnittelussa ja johtamisessa.
TOIMINNASTA SAATAVA HYÖTY
Moni voisi kysyä reserviläiseltä, miksi joku jaksaa uhrata vapaa-aikaansa viikonloppu toisensa jälkeen ajamalla harmaita laivoja sekä hinaamalla vaijereita ja rautaa perässään? Eikö siitä saanut tarpeekseen jo varusmiehenä?
Vastaus tähän voi löytyä vain kokeilemalla sitä itse. Varusmiespalvelukseen tätä on melko vaikeaa verrata. Mutta toki selventäviä motiivejakin löytyy. Tiivis yhteistoiminta Merivoimien joukko-osaston kanssa ja oman yksikön toiminnan lähes itsenäinen suunnittelu on varmasti kehittänyt jokaista toimijaa ottamaan vastuuta omasta panoksestaan ja tekemisestään, millä tahansa elämän alalla. Pienessä Kiiski-luokan kokoisessa “yhteisössä” vuorovaikutustaitojen kasvamista ei voi kiistää, vähiten kehittymistä sotilaana.
Harrastuksesta voi olla hyötyä myös työelämässä. Toiminnassa ja koulutussuunnitelmissa pyritään nousujohteisuuteen, jossa henkilön ammatilliset tai erikoistaidot huomioidaan tehtävien määräytymiseen maakuntajoukossa. Jo liikkuminen arvokkaassa saaristossamme, monesti siviileiltä suljetuilla alueilla, sekä merenkulullisten taitojen kehittäminen vaativassa ympäristössä ovat hyviä motiiveja lisäämään osallistumista.
Luonnollisesti kertausharjoitukset kasvattavat reservin ylennyksiin oikeuttavien päivien määrää.
Raivaajaosasto Sääksi on osoitus korkeasta maanpuolustustahdosta!